Ylijännitesuoja omakotitaloon Satakunnassa: suojaa kodin sähkölaitteet ukkoselta ja sähköverkon häiriöiltä

Ylijännitesuoja omakotitaloon pienentää riskiä, että ukkonen tai sähköverkon häiriö vaurioittaa kodin elektroniikkaa. Suojaus on hyödyllinen etenkin silloin, kun talossa on ilmalämpöpumppu, älylaitteita, kodinohjausta, tietokoneita tai muuta herkkää elektroniikkaa. Satakunnassa tarvetta lisäävät rannikkoseudun ukkoset sekä taajamien ulkopuolella kulkevat pitkät sähköverkon johdot.

Ylijännitesuoja omakotitaloon ja vikavirtasuoja ovat eri asioita

Ylijännitesuoja rajoittaa sähköverkossa esiintyvää lyhytaikaista jännitepiikkiä ja ohjaa häiriöenergiaa hallitusti maadoitukseen. Jännitepiikin voi aiheuttaa lähelle osuva salama, sähköverkon kytkentätoimenpide tai vikatilanne. Ilman suojausta hetkellinen ylijännite voi rikkoa laitteen heti tai heikentää sen elektroniikkaa niin, että vika ilmenee myöhemmin.

Vikavirtasuoja tarkkailee virtapiirin meno- ja paluuvirran eroa. Se katkaisee sähkön, jos virtaa vuotaa esimerkiksi laitteen runkoon tai maahan. Vikavirtasuoja suojaa ihmistä sähköiskulta ja pienentää sähköpalon vaaraa, mutta se ei rajoita ukkosen synnyttämää jännitepiikkiä. Aiheesta voi lukea lisää oppaasta vikavirtasuojista ja johdonsuojakatkaisijoista.

Milloin Ylijännitesuoja omakotitaloon kannattaa asentaa Satakunnassa?

Porin ja muun Satakunnan rannikkoseudulla ukkosrintamat voivat tuoda mukanaan salamointia, voimakkaita tuulia ja sähkökatkoja. Salaman ei tarvitse osua suoraan rakennukseen. Lähialueelle tai sähkölinjaan osuva salama voi synnyttää sähkö- ja tietoliikenneverkkoihin jännitepiikin, joka kulkeutuu rakennuksen järjestelmiin. Ukkosten esiintymistä ja salamointia voi seurata Ilmatieteen laitoksen ukkos- ja salamatiedoista.

Asennusta kannattaa harkita, jos sähkönsyöttö tulee taloon ilmajohtona, rakennus sijaitsee avoimella paikalla tai alueella esiintyy sähköverkon katkoksia. Myös vanha sähkökeskus, puutteellinen maadoitus ja useat erilliset rakennukset edellyttävät kokonaisuuden tarkastamista. Pelkkä suoja sähkökeskuksessa ei korjaa puutteellista maadoitusta tai huonokuntoisia liitoksia.

Nykyaikaisessa kodissa mahdollinen vahinko ei rajoitu televisioon ja tietokoneeseen. Jännitepiikki voi vaurioittaa ilmalämpöpumpun ohjauskorttia, ilmanvaihtokonetta, lämmityksen säätimiä, kodinkoneita, latausasemaa tai verkkolaitteita. Korjauskustannusten lisäksi vika voi katkaista lämmityksen, valvonnan tai etäohjauksen.

Toimiva ylijännitesuojaus perustuu sähkökeskuksen, maadoituksen ja rakennukseen tulevien johtojen yhteiseen tarkasteluun.

Ylijännitesuojauksen tasot ja laitteiden suojaaminen

Sähköasentaja valitsee suojalaitteen rakennuksen sähköjärjestelmän, syöttötavan ja riskien perusteella. Tyypin 1 suojaa käytetään kohteissa, joissa täytyy varautua osaan salamavirrasta. Tyypin 2 suoja rajoittaa sähköverkossa eteneviä ylijännitteitä, ja se on tavallinen ratkaisu omakotitalon pää- tai ryhmäkeskuksessa. Tyypin 3 laitesuoja täydentää suojausta herkän laitteen lähellä.

Monitasoinen suojaus toimii vain, jos suojalaitteiden ominaisuudet, johtimien pituudet ja maadoitus sopivat yhteen. Pistorasiaan liitettävä suojajatkojohto ei yksin korvaa keskukseen asennettavaa suojaa. Myös antenni-, tietoliikenne- ja ulkorakennuksiin kulkevat johdot voivat muodostaa ylijännitteen kulkureitin.

Sähkökeskuksen ikä ja vapaa asennustila vaikuttavat toteutukseen. Jos keskus on ahdas tai sen rakenteet ovat vanhentuneet, suojaus voidaan yhdistää laajempaan uudistukseen. Sähkökeskuksen vaihtoa käsittelevä opas auttaa arvioimaan, milloin keskuksen uusiminen on perusteltua.

Asennus alkaa sähkökeskuksen ja maadoituksen tarkastuksesta

Ylijännitesuojan asentaminen sähkökeskukseen kuuluu sähköalan ammattilaiselle. Asentaja selvittää liittymän rakenteen, keskuksen kunnon, pääsulakkeet, maadoitusjärjestelmän ja mahdollisen ulkoisen salamasuojauksen. Samalla hän tarkistaa, kuinka lyhyillä johtimilla suojalaite voidaan liittää. Pitkät liitäntäjohtimet heikentävät suojauksen toimintaa.

Asentaja valitsee kohteeseen sopivan suojaustason ja varmistaa, että suojalaitteella on valmistajan edellyttämä etusuojaus. Työhön voi kuulua keskuksen muutoksia, suojalaitteen lisääminen sekä merkintöjen ja dokumenttien päivittäminen. Käyttöönottotarkastuksessa asentaja mittaa asennuksen turvallisuuden ja kirjaa työn tulokset.

Taloyhtiössä tarkastus koskee yleensä pääkeskusta, nousukeskuksia ja asuntojen ryhmäkeskuksia. Hallituksen kannattaa teettää suunnittelu yhtenä kokonaisuutena, sillä yhden asunnon pistorasiasuoja ei suojaa rakennuksen yhteisiä järjestelmiä, hissejä, ilmanvaihtoa tai lämmönjakohuonetta.

Suojauksen kunto kannattaa tarkistaa sähköhuollon yhteydessä

Ylijännitesuojassa on tavallisesti kuntoilmaisin, jonka väri tai asento kertoo suojamoduulin tilasta. Voimakas ylijännite voi kuluttaa moduulin loppuun, jolloin asentajan pitää vaihtaa se. Keskuksen kantta ei pidä avata omatoimisesti. Asukas voi seurata näkyvää ilmaisinta vain, jos se on turvallisesti tarkastettavissa keskuksen ulkopuolelta.

Ukkosen lähestyessä herkkien laitteiden pistotulpat voi irrottaa, jos sen ehtii tehdä turvallisesti ennen myrskyn saapumista. Kiinteästi kytkettyjä laitteita, kuten lämpöpumppua tai ilmanvaihtokonetta, ei kuitenkaan suojata pistotulppia irrottamalla. Keskukseen asennettu suoja palvelee koko sähköjärjestelmää ja toimii myös silloin, kun rakennus on tyhjillään.

Sähköasennus Risto Lounasvaara tekee sähköasennuksia, huoltoja ja korjaustöitä Porissa sekä muualla Satakunnassa. Ylijännitesuojauksen arvioinnin yhteydessä voidaan tarkastaa sähkökeskus ja maadoitus sekä suunnitella korjaukset kohteen tarpeiden mukaan. Tarkastus antaa omakotitalon omistajalle tai taloyhtiölle selkeän tiedon nykyisen järjestelmän kunnosta ja tarvittavista töistä.